Olen varmasti 100% varma kun jollekin lapsettomalle henkilölle tullaan hehkuttamaan raskautta, voi se kolahtaa oikein kunnolla.
Näin minulle on käynyt ja viimisellä kerralla oikein kunnolla. Minulla sattuu olemaan YHDEKSÄN kaveria ketkä on raskaana tai juuri saanut 2kk sisällä vauva. Ainoastaan kolme näistä raskaana olleista tietää tilanteemme, mutta yksi tietää kaikkein eniten.
Tämä henkilö on ollut kaikissa prosesseissamme mukana, aina kun tulen lääkäristä soitan hänelle ja kerron kuulumisia, aina kun saan tietää tuloksen raskautumisesta soitan hänelle. Jos on pahaolla tai riitaa miehen kanssa soitan hänelle. Hän on ainoa tuki ja turva ja joka ymmärtää.
Voisin sanoa että oma siskokaan ei kuulu tähän, olen yrittänyt siskollekin kertoa tunteista ja muusta, niin ensimmäisenä tulee ÄLÄ STRESSAA.....
Joulukuun alussa juttelin kaverini kanssa ja hän ilmoitti olevansa jatkuvasti väsynyt. Sanoi että ilma sen varmaan tekee kun on niin synkkää. Tokasin vaan siihen että tai se johtuu jostain muusta, koska oot testin tehnyt?
No aikaa meni ja kaveri tuli yksi kerta käymään hakemaa nleffan ja tokas siinä eteisessä samalla että "niin muuten, oon raskaana". Sanoin takas "oliko se mikään yllätys". Siinä vaiheessa minulla ei ollut mikään, halasin kaveria ja onnittelin koska tiesin että he ovat pikku kakkosta yrittämässä.
Kaveri kun lähti, alkoi tunnepurkaus, itkin ihan hirveesti...manasin että miksi ei meille niin helposti tapahdu tämä kaikki. Olemme ruumiinrakenteeltamme samanlaisia, miksi minä en tule niin helposti raskaaksi???
Yhteyden ottoni kaveriin hälveni, en soitellut, en txt. Meidän piti tyttöjen kanssa lähteä Tukholmaan shoppaa, kaverini ei tullut kun voi pahoin. Suutuin hänelle siitä, että mitä sitten, turha tekosyy...kyllä töihin kuitenkin voi mennä.
Tiedän, tiedä...ei tuollaiselle reissulle kannata tuossa kunnossa tulla, mutta olin silloin niin vihainen.
Laitoin muutaman vastauksen kaverille aina txt takas, "joo", "ei", "Nega se oli, ja perseet laivalla". Kaveri laittoikin viestiä että hän on pahoillaan ja voin soittaa tai txt hänelle koska vaan jos tulee sellainen olo että pitää purkaa tunteita. Tätä kesti joukuluun 28 päivään asti.
Jolloin meillä oli tyttöjen joulu, kaveri ei meinannut ensin sinnekkään tulla, mutta itku herkässä txt että parempi tulla kun on jo sen verran ikävä.
Emme kuitenkaan enään soittele samanlaisesti kuin ennen, kyllä tuo muutti meidän kaverisuhteen jollain tavalla, aina kuitenkin tulen olemaan tekemisissä koska heidän vanhin lapsi on kummityttöni.
Mutta en ole kertonut hoitojemme uudelleen alusta, tai mitä siellä on tapahtunut. Ainoastaan yksi kaveri tietää koska käyn zumbassa hänen kanssa ja hän lukee tätä blogia.
On raskasta olla lapseton kun muut ympärillä raskautuu, välillä ottaa päähän kun FB:ssä ihmiset valittaa kun ei jaksa ja on niin poikki, miksi toi lapsi tekee noin ja väyttää kun oon raskaana ja sit niitä vatsakuvia, voi helvetti. Siinä iso syy miksi FB:ssä en enään pahemmin ole.
Eikä kukaan lapseton tarvii sääliä, sitä sain kanssakävijältä kenen kanssa olin samaan aikaan siirrossa marraskuussa. Heille tehtiin 2 ivf (tuoresiirto) ja minulle 2 pas (pakastealkio) siirto.
Samaan aikaan rak.testit ja helle tärppäs ja meille ei, niin eiköhän sitä sääliä sieltä taas tullut. Mielestäni tässä vaiheessa kun tiedän heidän tilanteen, ei hirveesti minulle/meille sitä sääliä kannata antaa, ennemminkin toisinpäin.
Heillä kuitenkin on rankempi lapsettomuustausta kuin meillä.
Huh....kylläpä helpotti tilitys.
Omalle miehellekkin haluan pyytää anteeksi koska tiedän että tilitän sinulle jatkuvasti asioita ja on sinullakin omanlainen tuntemus tähän hoitoon, on se myös miehellekkin raskasta tämä lapsettomuus.
Näin minulle on käynyt ja viimisellä kerralla oikein kunnolla. Minulla sattuu olemaan YHDEKSÄN kaveria ketkä on raskaana tai juuri saanut 2kk sisällä vauva. Ainoastaan kolme näistä raskaana olleista tietää tilanteemme, mutta yksi tietää kaikkein eniten.
Tämä henkilö on ollut kaikissa prosesseissamme mukana, aina kun tulen lääkäristä soitan hänelle ja kerron kuulumisia, aina kun saan tietää tuloksen raskautumisesta soitan hänelle. Jos on pahaolla tai riitaa miehen kanssa soitan hänelle. Hän on ainoa tuki ja turva ja joka ymmärtää.
Voisin sanoa että oma siskokaan ei kuulu tähän, olen yrittänyt siskollekin kertoa tunteista ja muusta, niin ensimmäisenä tulee ÄLÄ STRESSAA.....
Joulukuun alussa juttelin kaverini kanssa ja hän ilmoitti olevansa jatkuvasti väsynyt. Sanoi että ilma sen varmaan tekee kun on niin synkkää. Tokasin vaan siihen että tai se johtuu jostain muusta, koska oot testin tehnyt?
No aikaa meni ja kaveri tuli yksi kerta käymään hakemaa nleffan ja tokas siinä eteisessä samalla että "niin muuten, oon raskaana". Sanoin takas "oliko se mikään yllätys". Siinä vaiheessa minulla ei ollut mikään, halasin kaveria ja onnittelin koska tiesin että he ovat pikku kakkosta yrittämässä.
Kaveri kun lähti, alkoi tunnepurkaus, itkin ihan hirveesti...manasin että miksi ei meille niin helposti tapahdu tämä kaikki. Olemme ruumiinrakenteeltamme samanlaisia, miksi minä en tule niin helposti raskaaksi???
Yhteyden ottoni kaveriin hälveni, en soitellut, en txt. Meidän piti tyttöjen kanssa lähteä Tukholmaan shoppaa, kaverini ei tullut kun voi pahoin. Suutuin hänelle siitä, että mitä sitten, turha tekosyy...kyllä töihin kuitenkin voi mennä.
Tiedän, tiedä...ei tuollaiselle reissulle kannata tuossa kunnossa tulla, mutta olin silloin niin vihainen.
Laitoin muutaman vastauksen kaverille aina txt takas, "joo", "ei", "Nega se oli, ja perseet laivalla". Kaveri laittoikin viestiä että hän on pahoillaan ja voin soittaa tai txt hänelle koska vaan jos tulee sellainen olo että pitää purkaa tunteita. Tätä kesti joukuluun 28 päivään asti.
Jolloin meillä oli tyttöjen joulu, kaveri ei meinannut ensin sinnekkään tulla, mutta itku herkässä txt että parempi tulla kun on jo sen verran ikävä.
Emme kuitenkaan enään soittele samanlaisesti kuin ennen, kyllä tuo muutti meidän kaverisuhteen jollain tavalla, aina kuitenkin tulen olemaan tekemisissä koska heidän vanhin lapsi on kummityttöni.
Mutta en ole kertonut hoitojemme uudelleen alusta, tai mitä siellä on tapahtunut. Ainoastaan yksi kaveri tietää koska käyn zumbassa hänen kanssa ja hän lukee tätä blogia.
On raskasta olla lapseton kun muut ympärillä raskautuu, välillä ottaa päähän kun FB:ssä ihmiset valittaa kun ei jaksa ja on niin poikki, miksi toi lapsi tekee noin ja väyttää kun oon raskaana ja sit niitä vatsakuvia, voi helvetti. Siinä iso syy miksi FB:ssä en enään pahemmin ole.
Eikä kukaan lapseton tarvii sääliä, sitä sain kanssakävijältä kenen kanssa olin samaan aikaan siirrossa marraskuussa. Heille tehtiin 2 ivf (tuoresiirto) ja minulle 2 pas (pakastealkio) siirto.
Samaan aikaan rak.testit ja helle tärppäs ja meille ei, niin eiköhän sitä sääliä sieltä taas tullut. Mielestäni tässä vaiheessa kun tiedän heidän tilanteen, ei hirveesti minulle/meille sitä sääliä kannata antaa, ennemminkin toisinpäin.
Heillä kuitenkin on rankempi lapsettomuustausta kuin meillä.
Huh....kylläpä helpotti tilitys.
Omalle miehellekkin haluan pyytää anteeksi koska tiedän että tilitän sinulle jatkuvasti asioita ja on sinullakin omanlainen tuntemus tähän hoitoon, on se myös miehellekkin raskasta tämä lapsettomuus.
Hyvä, että helpotti pieni avautuminen! <3 Tuut mun kanssa urheilee kun on on paha mieli niin helpottaa :)
VastaaPoista